Starttivalmennus Stara 2 - hanke

Stara 2 – starttivalmennushanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja Tornion työvoimalasäätiön toteuttama hanke. Hankkeen tavoitteena on tavoittaa ne asiakkaat, jotka eivät ole aktivointitoimenpiteissä ja ovat vaarassa pudota pois yhteiskunnan toiminnoista. Tarkoituksena on suunnata voimavaroja juuri näiden kotiin jäävien nuorten 15-30 vuotiaiden aktivoimiseen. Hanke tarjoaa kasvokkain tapahtuvaa palvelua ja lähiohjausta yksilöllisesti sekä ryhmissä.

Hanke perustuu toiminnalliseen työotteeseen, ajan antamiseen ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen huomioimiseen yhteistyössä asiakkaan muun verkoston kanssa. Tarkoituksena on tarjota ryhmätoimintoja niin, että asiakkaalla on hyvä syy ja tarvittava motivaatio lähteä kotoa pajalle.

Pajan perustoimintoihin kuuluu elämänhallinta taidot, ravitsemus, liikunta, terveys, talous, opinnot ja työelämä. Pajalla asiakkaan on mahdollista kokea osallisuuden tunteita, saada vertaistukea ja sosiaalisia kontakteja oman ikäisten parissa, kokeilla ja tutustua asioihin, mihin normaalisti ei olisi rohkeutta.

Jokaiselle valmennukseen osallistujalle tehdään yksilöllinen suunnitelma, jossa tavoitteet asetetaan realistisiksi huomioiden asiakkaan lähtötilanteen.

Lyhyen aikavälin tavoitteena on saada asiakas motivoitumaan omien asioidensa hoitamisesta ja sitoutumaan Starttivalmennuksen toimintaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda sellainen kuntoutuspolku, joka johtaa kohti aktiivista osallisuutta yhteiskunnassa opintojen tai työelämän muodossa.

Stara 2 – hankkeen aikana kehitetään aikaisemman Starttivalmennus Stara – hankkeen myötä tulleita kohteita, joita on neljä. Ne ovat:

    1. Kotona ja kotiin tehtävä motivoiva valmennus

    Kotona tehtävä motivoiva valmennuksen tarkoituksena on, että nuorten osallistuminen starttivalmennuksen toimintoihin lisääntyy. Kotiin tehtävä motivoiva valmennus on toiminnallisella valmennusotteella toteutettua arjen hallintataitojen ja omien voimavarojen tunnistamista.

    Lyhyen aikavälin tavoitteena on saada asiakas motivoitumaan oman elämäntilanteen eteenpäin viemisestä. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda kuntoutuspolku, joka johtaa kohti aktiivista osallisuutta yhteiskunnassa opintojen tai työelämän muodossa. Tavoitteiden asettelu tulee olla realistista yksilöllisesti ja suunnitelmaa viedään eteenpäin asiakkaan voimavarojen mukaan yhteistyössä verkoston tuella.

    Asiakkaan kanssa tehtävä työ voi olla keskustelua, ulkoilua, asiakkaan viranomaisasioissa auttamista, harrastustoimintaan tutustumista, liikunnallisia aktiviteetteja ja muita arjen asioita mihin asiakkaan voimavarat eivät riitä. Toiminta perustuu luottamukseen, vapaaehtoisuuteen ja siihen, että asiakas kokee voivansa yrittää tehdä asioita oman tilanteensa kohentamiseen turvallisessa ympäristössä, luotettavan ihmisen kanssa. Tarkoituksena on olla asiakkaan puolella, mutta asiakkaan puolesta ei asioita tehdä.

    2. Aikuissosiaalityön ja starttivalmennuksen yhteistyön tehostaminen

    Yhtenä ajatuksena on sosiaalityön ja starttivalmennuksen rajapinnassa tehtävä tiiviimpi yhteistyö asiakasohjauksen parantamiseksi ja nopeamman palvelun saamiseksi. Yhteistyöstä pyritään luomaan niin tiivis ja saumaton, että se nopeuttaa asiakkaiden prosesseihin siirtymistä ja auttaa pääsemään avun äärelle nopeammin.

    3. Mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden entistä parempi huomioiminen ja asiakasohjauksen tehostaminen

    Mielenterveyteen liittyvät ongelmat muodostavat yleensä ensisijaisen esteen etenemiselle. Tarkoituksena on tukea erityisesti mielenterveyden ongelmiin paneutuvia osa-alueita starttivalmennuksessa. Ne voivat olla teemoitettuja ryhmäpäiviä tai yksilöllistä tukea asiakkaan tarpeesta lähtien.

    4. Toisen asteen oppilaitos yhteistyön tiivistäminen

    Ammattiin opiskelevilla nuorilla on toisinaan tarve tuetuille breikkijaksoille tilanteissa, joissa nuoren toimintakyky oppilaitoksen tiloissa ja toiminnoissa on hetkellisesti heikentynyt. Koulun käyntiä vaikeuttavia seikkoja voivat olla sosiaalisten tilanteiden pelot, suurien ryhmien aiheuttamat haasteet ja arjen hallintataitojen puutteet.

    Breikkijaksot ovat pituudeltaan yleensä 1-3kuukautta ja sen tavoitteena on opintojen jatkaminen oppilaitoksessa. Starttivalmennusjaksolla on myös mahdollista suorittaa joitakin opintoihin sisältyviä oppisisältöjä (yleensä valinnaisia), mutta kuitenkin myös muita opintoja sovitusti. Myös hankkeen kautta säätiön muille pajoille ohjautuminen ja siellä opinnollistamisen kautta eteneminen opinnoissa voisi mahdollistua tehokkaammin.

    Tärkein on kuitenkin tarjota paikka, jossa voi rauhassa miettiä yhdessä valmentajien kanssa tulevaa, ilman että koulupaikkaa menetetään ja kouluun voi pienen tuumaustauon jälkeen palata uudella motivaatiolla.

Starttivalmennuksen työntekijöillä on aikaa asiakkaille. Asiakkaan tilanteeseen paneudutaan ja häntä ohjataan ja opastetaan riittävästi, jotta hän voi ottaa itse vastuuta omasta elämästään ja tuntea osallisuutta yhteiskuntaan. Starttivalmennuksen tuki on konkreettista ohjausta eri ryhmätoimintojen muodossa, mutta myös henkistä jaksamista tukevaa toimintaa.

Yhteistyötä tehdään aktiivisesti sosiaalitoimen, mielenterveyspalveluiden, A-klinikan, Tornion työvoimalasäätiön työpajojen, etsivän nuorisotyön, nuorisotoimen, koulujen ja TE-palveluiden kanssa.

Starttipaja on auki pääsääntöisesti maanantaista torstaihin kello 9-13. Tule juuri sellaisena kuin olet!

Yhteystiedot

Sami Kurt, projektipäällikkö
Puh: 040 575 8110

Tiina Lipponen, projektityöntekijä
Puh: 040 573 0095

Kulleronkatu 7
95400 Tornio


© 2020 Tornion Työvoimalasäätiö

Sähköposti: info@tyovoimalasaatio.fi tai suoraan henkilölle etunimi.sukunimi@tyovoimalasaatio.fi